mn97:4.1 Atha kho āyasmā sāriputto pubbaṇhasamayaṁ nivāsetvā pattacīvaramādāya rājagahaṁ piṇḍāya pāvisi.
mn97:4.2 Tena kho pana samayena dhanañjāni brāhmaṇo bahinagare gāvo goṭṭhe duhāpeti.
mn97:4.3 Atha kho āyasmā sāriputto rājagahe piṇḍāya caritvā pacchābhattaṁ piṇḍapātapaṭikkanto yena dhanañjāni brāhmaṇo tenupasaṅkami.
mn97:4.4 Addasā kho dhanañjāni brāhmaṇo āyasmantaṁ sāriputtaṁ dūratova āgacchantaṁ.
mn97:4.5 Disvāna yenāyasmā sāriputto tenupasaṅkami; upasaṅkamitvā āyasmantaṁ sāriputtaṁ etadavoca:
mn97:4.6 “ito, bho sāriputta, payo, pīyataṁ tāva bhattassa kālo bhavissatī”ti.
mn97:4.7 “Alaṁ, brāhmaṇa.
mn97:4.8 Kataṁ me ajja bhattakiccaṁ.
mn97:4.9 Amukasmiṁ me rukkhamūle divāvihāro bhavissati.
mn97:4.10 Tattha āgaccheyyāsī”ti.
mn97:4.11 “Evaṁ, bho”ti kho dhanañjāni brāhmaṇo āyasmato sāriputtassa paccassosi.